Synttärihankintoja

Vietin syntymäpäivääni jo muutama päivä sitten kesäkuun lopulla, mutta vihdoinkin viimeiset synttärieni kunniaksi tilatut CD-levyt rantautuivat kotiini! Esittelen tänään siis Disney-aiheiset lahjat ja omat hankintani, jotka sain syntymäpäivänäni (ja jotka aukaisin myös ennen varsinaista merkkipäivää...).

Kaikki hankintani lensivät luokseni ulkomailta Ebayn ja Amazonin kautta lukuun ottamatta Leijonakuningas DVD:tä, josta tuota pikaa lisää. Olen varsinaisen tyytyväinen tämän kesäkuun saaliiseen, sillä sain hankittua muutaman kauan kaivatun grail-oheistuotteen!

Ensimmäisenä todella kauan haluamani sekä Leijonakuningas-piireissä kuohumista aiheuttaneet tarinat kirjasarjasta The Lion King: Six New Adventures. Kirjat julkaistiin jonkin aikaa itse elokuvan ilmestymisen jälkeen, mistä syystä Leijonakuninkaan tarina jatkuukin suoraan siitä mihin se jäi, Simban ja Nalan pennun syntymästä. Pentu saa kirjasarjassa nimen Kopa, ja hahmo on perheensä ainut lapsi. Tuossa vaiheessa Leijonakuninkaan varsinaisista jatko-osista ei ollut tietoakaan, mistä syystä Kiaraa tai Kionia ei ole kirjoissa olemassakaan, mutta tilanne on myös päinvastainen; elokuvauniversumissa Kopaa ei mainita sanallakaan.

Oih, pidän näistä kirjoista todella paljon! Pakettia avatessani tuli todella suurena yllätyksenä se, miten hyvälaatuisia kirjat oikeasti ovat. Kotelokin on erittäin tukevaa ja vahvaa tekoa. Kirjasarjan piirrostyyli on minun silmääni aivan täydellistä, sillä hahmot ovat juuri sellaisia kuin haluan niiden näyttävän.

Täytynee vielä mainita, että en niin sanotusti tue Kopa- ja koko Six New Adventures -teoriaa, sillä en väkisin yritä sovittaa kirjojen ja elokuvien aikajanaa yhteen, kuten monilla faneilla on tapana. Minulle riittää nykyään, että Simba ja Nala saivat myös sen haluamani poikapennun, Kionin. :D Tulen luultavasti esittelemään kirjat tarkemmin tulevaisuudessa.

Seuraava paketti saapui luokseni Japanista asti, uunituoreena Disney Storesta Ebayn kautta. Sisältä paljastui syötävän suloiset Bernard ja Bianca Tsum Tsumit! Olen älyttömän kateellinen japanilaisille, jotka saavat nauttia paikallisissa Disney-kaupoissaan myös harvinaisempien elokuvien oheistuotteista. Olen jo aiemmin katsellut kuinka monet Disney-keräilijät tilailivat omat Pertsansa ja kumppaninsa kotimaahansa, joten olihan minunkin nämä lopulta hankittava.

Ebayn myyjä oli todella ystävällinen ja laittoi mukaan vielä ihanan Disney Store Japan -pussin, tarran ja viestin suloiselle Kaunotar ja hirviö -paperilapulle! Sniff, ihan jo tämän perusteella tahtoisin kovasti shoppailemaan Japanin Storeihin asti.

Aristokatit ja Pieni merenneito The Legacy Collection CD-levyt ovat olleet hankintalistallani jo niiden ilmestymisestä asti. Pidän Aristokattien huumorisävytteisestä (ja jazzahtavasta) musiikista huikean paljon, ja Pienen merenneidon soundtrack on kokonaisuudessaan nyt muutenkin mestariteos. En malta odottaa, että pääsen kuuntelemaan kaikki kappaleet ja instrumentaalit läpi!

The Legacy Collection -sarjasta aion hankkia takuulla myös Tuhkimon, Prinsessa Ruususen sekä Kaunottaren ja Kulkurin. Olen myös hyvin innoissani siitä, mitä uusia Legacy Collection -julkaisuja Disney tuo saataville tulevaisuudessa Robin Hoodin lisäksi!

Huomattuani uusien klassikoiden slipcover-versioiden ilmestymisen kauppoihin lähdin heti metsästämään Leijonakuningasta sieltä sun täältä. Vasta lomareissulla Viitasaaren ABC:lla tärppäsi, ja niin kuin kuvasta näkyy, hintakaan ei ollut paha! Ihmeellistä (ja mahtavaa), kuinka pienet S-puljut keskellä Suomea myyvät Disney-elokuvia noin neljä euroa halvemmalla mitä isommissa tavarataloissa, heh.

Nämä slipcover-julkaisut eivät siis eroa normaalista muuten kuin siten, että mukana tulee upean säihkyvä pahvikansi!

----------------------------------

Siinäpä olivat kaikki synttärihankintani tältä erää. Posti kärrää parhaillaan tänne päin myös yhtä parhaimmista Disney Store -tilauksistani koskaan, josta kirjoittelen sen saapuessa. :) Hauskaa heinäkuuta, nauttikaa kesästä kun sitä vielä on!

TOP 7 vähemmän tunnettua Disney-laulua

Kukapa ei muistaisi Disney-laulujen joukosta sellaisia klassikkoja, kuten Part of Your World, Can You Feel the Love Tonight tai A Whole New World? Disney-elokuvien teemabiisit tunnistavat usein myös ne, jotka eivät leffoja ole koskaan nähneetkään. Täytyykin muistaa, että Disney on tuottanut lukuisia loistavia kappaleita, jotka jäävät usein isompien hittien varjoon. Tälle listalle olen kerännyt näistä lauluista seitsemän suosikkiani sekalaisessa järjestyksessä!

Oliver ja kumppanit - Streets of Gold / Katujen kultaa

Oliver ja kumppanit -elokuvassa on kokonaisuudessaan mielestäni mahtava soundtrack! Laulut ovat täynnä rytmikästä kasarityylistä musiikkia, jota voisi kuvitellakin kuulevansa tuon ajan New Yorkissa. Streets of Gold on loistava kappale varsinkin pidempänä soundtrack-versiona, sillä kappaletta kuullaankin elokuvassa vain harmillisen lyhyt pätkä. Vaikka soundtrack-mahdollisuuden vuoksi suosinkin laulua englanniksi, vetää Miitta Sorvali myös sen suomidubissa kiitettävän hyvin.

Karhuveljeni Koda - Welcome / Täällä on paikka

Kaikki muistavat Karhuveljeni Kodasta usein parhaiten laulun On My Way eli Matkaa teen. Sen varjoon jääkin usein vähintäänkin yhtä iloinen Welcome, joka soi Kenain ja Kodan saapuessa Lohijoelle. Pidän tästä laulusta jopa enemmän suomenkielisenä, sillä kappaleen sanoma tulee suomidubin sanoissa erittäin kauniisti esille.

Robin Hood - Love / Rakkauslaulu

Rakkauslauluista puhuttaessa Robin Hoodin kaunis ja yksinkertaisesti nimetty Love jää usein unholaan, mutta minulle tämä kappale on yksi suosikki-Disney-lauluistani! Kohtaus on jo itsessään hyvin nätti, mutta kun siihen lisätään ripaus musiikkia, on lopputulos täydellinen. Robin Hood ei turhaan kuulu suosikkielokuviini!

Ps. Robin Hood saa vihdoinkin oman CD-soundtrack-julkaisunsa, ja vielä The Legacy Collectionin muodossa ensi kuussa!! En malta odottaa!

Prinsessa ja sammakko - When We're Human / Ihmismuotoon

Ihmismuotoon nimenomaan suomeksi on suosikkikappaleeni koko Prinsessa ja sammakko -elokuvan soundtrackilta! Minusta on ihanaa, miten iloinen tunnelma laulussa on sekä miten monipuolinen ja svengaava se on. Jokainen hahmo saa laulaa pätkän omasta näkökulmastaan siitä, mitä aikoo tehdä ihmismuodon saadessaan. Ehdoton suosikkikohtani on, kun Louis laulaa: "Mä jazzipeto oon, äiti auttakoon!"

Basil Hiiri - Mestarietsivä - Let Me Be Good to You

Tässäpä taas yksi biisi, jota suosittelen lämpimästi soundtrack-versiona! Basil ja Dawson joutuvat juonittelujen kohteeksi paikallisessa kapakassa, jossa samalla esiintyvät yleisöä villitsevät hiirineidot. Let Me Be Good to You on hyvin menevä kappale, joka kuitenkin alkaa rauhallisesti ja nopeuttaa sitten tahtiaan. Erityisesti laulun välissä tulevat instrumentaalipätkät ovat mieleeni, minkä vuoksi kannattaakin ottaa kuunteluun kappaleen mainio soundtrack-versio.

Pelastuspartio Bernard ja Bianca - Tomorrow is Another Day / On uusi päivä huominen

Pelastuspartio Bernard ja Bianca sisältää rauhallisen kauniita lauluja, joita ei tulisi unohtaa! On uusi päivä huominen on elokuvan lauluista suosikkini, ja pidän sen sanoituksista sekä englanniksi että suomeksi. Muusikko Hector laati leffan lauluihin kauniit ja laadukkaat suomenkieliset sanat, mikä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että nykyäänkin voisi harkita Disney-laulujen sanoittajiksi ihan ammattimuusikoita.

Lehmäjengi - Little Patch of Heaven

Vaikka Lehmäjengi onkin kovin parjattu elokuva Disney-fanien keskuudessa, ei sovi unohtaa, että elokuvan laulut on säveltänyt Disney-legenda Alan Menken! Menkenin taattu laatu ei ole pettänyt tässäkään elokuvassa. Iloinen Little Patch of Heaven esittelee katsojalle toiminnallisen Poutapilven maatilan rempseän laulun muodossa. Kappaleen suomiversio Laura Voutilaisen laulamana on myös todella tarttuva ja hieno versio!

Mitkä ovat sinun suosikkejasi vähemmän tunnettujen Disney-laulujen joukosta?

Disney-pehmolelukokoelmani!

Ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, että Disney-aiheiset pehmolelut ovat yksi pääkeräilykohteistani, ja monet niistä kuuluvatkin kokoelmani suosikkeihin. Pehmoissa viehättää erityisesti se, että hyvin tehty pehmolelu muistuttaa usein hyvin paljon elokuvan vastaavaa hahmoa, eli käytännössä on mahdollista hankkia itselleen oma suosikkihahmo oikean näköisenä ja kokoisena suoraan kotisohvalle. Pehmot ovat myös siitä käytännöllisiä, että ne ovat koriste-esineitä, jotka eivät rikkoudu kuin posliinikoristeet, joten niitä voi sulloa lähes minne vaan.

Sain noin viikko sitten vinkkiä Taikamaton matkassa ja Unelmia lasipurkissa -blogien Mintulta ja Sanlelta, että pehmolelukokoelmani olisi mukava nähdä yhdessä kuvassa. Minähän tartuin toimeen heti seuraavana siivouspäivänä, siispä pehmoesittelyä on luvassa nopeammin kuin itse uskoinkaan. :) Otan muuten mielelläni ehdotuksia vastaan, joten niitä saa lähettää milloin vaan!

Haha, voin sanoa, että pehmojen kuskaaminen ja asettelu uudelleen ja uudelleen käy päivän treenistä! Vaihdoin vielä monien hahmojen paikkaa monesti, koska en meinannut olla tyytyväinen niiden järjestykseen tai asentoon. Joka tapauksessa, tässä on jokainen pehmoni samalla sohvalla aseteltuna mahdollisimman hyvin niin, että kaikista näkyisi edes jokin raaja. Tadaa!

Juuri kun pääsin sanomaan, että kuvassa on jokainen pehmoistani, niin huomasin pöydällä istuvan yksinäisen Mäkkäri-Nasun, mutta se tuskin haittaa ketään! :D Tosiaan, jätin kuvista pois myös kaikki Tsum Tsumini, sillä ne voisin esitellä myöhemmin erikseen (ja koska sohvani todennäköisesti romahtaa pian, heh).

Kokoelmani koostuu pääasiassa Disney Storen pehmoista, mutta Leijonakuningas-aiheiset pehmoni ovat usein myös muilta valmistajilta, kuten Mattelilta ja Just Playlta. Samoin osa pehmoista on valmistettu myös Disney-puistoja varten ja myyty siellä, esimerkkeinä ihan vasemmassa reunassa Just Playn Kionin yläpuolella olevat Disneyland Paris -Nalat.

Pehmoista isoin on tietenkin Douglas Co.:n valtava aikuinen Simba, joka voisi jo omalla massiivisuudellaan vallata koko sohvan. Muita suurikokoisia pehmoja ovat ensimmäisen kuvan vanhempi Disney Storen Simba (oikea reuna) sekä Segan Mikki Hiiri (vasen yläkulma). Pienin pehmo on varmaankin McDonald'sin amerikkalainen versio Kiarasta (Janja-hyeenan vieressä).

Yhteen sullottuna tämä sekalainen sakki näyttää yllättävän massiiviselta kasalta, mutta normaalisti pehmot ovat aseteltuina pitkin huonettani, eikä niiden paljoutta huomaa läheskään niin helposti! Säilytän pehmojani tosiaan huoneessani, ja kaikki pääsevät edes jollain tapaa esille (eli en tunge niitä laatikoihin tai varastoon). Leijonakuningas-pehmoni ja muutama muu hahmo ovat tavallisesti vaatekaappini päällä ja loput taas sohvalla tai lattialla.

Lapsuudestani on säilynyt vain muutama pehmolelu tähän päivään saakka. Vielä tallessa ovat Bambi ja Rumpali sekä kuvan Puolen hehtaarin metsän asukit. Suurin osa Nalle Puh-pehmoistakin on kadonnut kuin tuhka tuuleen, kuten myös suosikkini Pienen merenneidon Pärsky-pehmo.

Pehmokeräilyni alkoi vuonna 2013 samoihin aikoihin kuin muukin Disney-keräilyni, ehkä hieman myöhemmin. Tilasin silloin Suomesta ensimmäisen Disney Store -pehmoni sivustolta, joka on nyt jo kerinnyt katoamaan. Kyseessä oli keskikokoinen nuori Simba, joka näkyy ylemmässä kuvassa ihan vasemmassa reunassa keskellä. Samaa Simbaa valmistetaan ja myydään edelleen, mutta se on silti yksi suosikeistani. Tykkään erityisesti sen väreistä todella paljon!

Näistä kaikista on vaikea nimetä suosikkejani, mutta pidän todella paljon Disney Storen Leijonakuningas 2011 -setistä, johon kuuluvat mm. Scar, aikuinen Simba ja Nala, sekä Timon ja Pumba. Samoin pidän myös Luciferista, Rajahista, isoista pehmoista, Puasta ja Hei Heistä sekä Kaunotar ja hirviö -kokoelmasta. Ja noh, ehkä jo arvaatte, että ehdoton kokoelmani suosikki on valtava Douglasin Simba.

Vaikka tältä istumalta kokoelmani voi näyttää jopa valmiilta, on minulla vielä niin paljon pehmoja, jotka toivoisin saavani jonain päivänä! Ihan ehdottomina ykkösinä ovat tietenkin Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed (Oikeasti, kaduttaa todellakin, että päästin nämä menemään kun ne olivat vielä halpoja. Kuvittelin löytäväni hyeenat vielä halvemmalla kuin silloisilla hinnoilla, mutta hinnat nousivat sen jälkeen pilviin... Enpähän aio toistaa enää samaa virhettä!), sekä jumbo-Mufasa. Voisin vaikka nirhata kyseisistä pehmoista, heh. Samoin wish listiini kuuluvat esimerkiksi Kaunotar ja Kulkuri -setti, Peter Panin Nana, Topi ja Tessu, Oliver ja kumppanit -kokoelma jne...

Kiitos vielä ehdotuksesta Mintulle ja Sanlelle! Jos jostakin pehmosta jäi kysyttävää, älä epäröi kysyä, sillä tähän postaukseen on mahdotonta mahduttaa kaikki haluamani tieto jokaisesta pehmosta. Köh, Netflixiä tuskin katsotaan tänään teeveestä käsin...

HYVÄÄ KESÄÄ! || Paketti Disney Storesta

Kesäloman alkajaisiksi postiin pyrähti tilaamani pahvilaatikollinen Disney Storen tuotteita, jotka ovat tällä kertaa hyvin Tsum Tsum -painotteisia! Ei ihmekään, sillä edellinen Tsum Tsum Tuesday oli aivan mahtava, sillä Disney päätti viimeinkin julkaista Prinsessa Ruusunen -teemaisen tsumisetin. Olen jo kauan kaivannut uusia Ruusus-oheistuotteita, joten Disney Storen oli jo aikakin ryhtyä toimeen.

Niin kuin näkyy, tilaukseeni eksyi kokonaista yhdeksän tsumia kolmesta eri setistä! Onnistuin pitämään tuotteiden loppusumman suhteellisen edullisenä, ja silti sain koottua mukavan värikkään valikoiman tavaroita yhdellä kertaa. Heh, kerrankin voin olla tyytyväinen suht kohtuulliseen rahankäyttööni.

Disney Storen Prinsessa Ruusunen -tsumikokoelma on tosiaan aivan ihana! Setistä omaan ostoskoriini eksyi niistä neljä: Ruususen pöllö- ja pupuystävä, Pahattaren hauskannäköinen kätyri sekä prinssi Phillipin ratsu Samson. Hahmot ovat todella onnistuneita, ja erityisesti suosikeiksini nousivat punahattuinen pöllö ja tuo Goon-pikkuhirviö. Jätin setistä pois kaikki ihmishahmot, mutta nyt houkuttaisi hommata eläinten jatkoksi myös Pahattaren lemmikki Diablo-korppi...

Disney toi takaisin verkkokauppaansa muutaman Liisa Ihmemaassa -tsumisetin hahmoista, ja minähän hankin ne kaikki! Veijarikissa, Pekka Kani, Liisa ja Hatuntekijä ovat ihanan värikkäitä hahmoja, mikä toteutuu myös tsumeissa. Mainiota, että Disney antaa uusia mahdollisuuksia hankkia jonkin tietyn setin tsumeja, sillä minulla ei ole aavistustakaan mitä tein tai missä olin alkuperäisen Liisa Ihmemaassa -tsumikokoelman ilmestyessä ensi kertaa.

Ja viimeisenä Tsum Tsumina...aivan ihana ananas-Taku!! Taku on esimerkki juuri sellaisista tsumeista, jotka nähdessään tietää heti, että sellainen on pakko omistaa. Ananasoravamme hienous ei rajoitu vain söpöön ulkomuotoon, vaan tsumi myös tuoksuu ananakselta! Ehdottomasti yksi uusista suosikeistani tsumien parissa, ellei jopa se suosikki.

Pocahontaksesta tuttu Meeko-pesukarhu pehmolelumuodossa kuuluu Disney Storen perusvalikoimaan sekä myös niihin pehmoihin, joita olen halunnut jo kauan! Pocahontaksesta muutenkin näkee jostain syystä niin vähän oheistuotteita, että olen iloinen, kun Meeko kuuluu Storen perusvalikoimaan. Meeko-pehmolla on ihanan pehmeä turkki ja erityisesti hahmon häntä on kovin pörröinen.

Minulla on tavoitteena ujuttaa jokaiseen tilaukseen ainakin yksi näistä pehmolelujen perusvalikoimaan kuuluvista tuotteista, sillä niillä ei muuten ole kiire, mutta haluan osan niistä kuitenkin hankkia. Seuraavana vuorossa listalla on varmaankin Pienen merenneidon Pärsky pehmona.

Lumikki ja seitsemän kääpiötä -leffan ikoninen myrkkyomena on 3D-mukimuodossa aivan u-p-e-a. Valkoinen myrkkysoppa on mukin pinnalla niin kiiltävää, että siitä voi vaikka peilailla itseään valoa vasten. Tämä muki oli yksi niistä tuotteista, jotka minun piti hankkia jo viime tilaukseen, mutta jostain syystä kyseisen sarjan mukit eivät olleet vielä ilmestyneet Disney Storen sivuille siihen aikaan. Olen todella onnellinen, että myrkkyomenaa ei myyty nopeasti loppuun (eikä ole myyty vieläkään, vinkvink!) ja sain kuin sainkin tilaisuuden hankkia yhden itselleni omaksi! Ps. Muki on oikeasti aidon omenan kokoinen, hehee.

*******Aurinkoista kesää kaikille, sekä hyvää lomaa niille, jotka sitä viettävät!*******

Animaation muutokset uusissa julkaisuissa - Kaunotar ja hirviö & Leijonakuningas

Disneyn klassikotkaan eivät ole valmistuessaan aivan täydellisiä animaatioltaan, mistä syystä ne kokevat vuosien varrella joitakin muutoksia uusien julkaisujen myötä. Usein syinä ovat esimerkiksi tekniikan kehittyminen tai ohjaajien tyytymättömyys tiettyjen kohtausten graafiseen ilmeeseen - joskus jopa yleisön närkästyminen kohtauksiin! Tänään syvennytään kahden 90-luvun suosituimpien animaatioklassikoiden kokemiin muutoksiin: kyseessä ovat tietenkin Kaunotar ja hirviö sekä Leijonakuningas.

Käsittelen tässä tekstissä vain muutamia editoituja kohtauksia, sillä kaikkien yksityiskohtien esittelemiseen menisi varmasti ikä ja terveys, mutta myös siksi että esimerkiksi lopputekstien tai Walt Disneyn logon muutokset eivät ehkä ole kaikkein mielenkiintoisimpia seikkoja. Aloitetaan ensimmäiseksi ilmestyneellä elokuvalla:

Kaunotar ja hirviö, 1991

Kaunotar ja hirviö sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa suurelle yleisölle 22. marraskuuta 1991, jolloin se esitettiin alkuperäisessä muodossaan. Noin kymmenen vuotta myöhemmin Disney innostui DVD-aikakaudesta ja alkoi valmistella animaatioklassikoitaan vastaamaan sen päivän laatua uusia julkaisuja varten. Vuonna 2002 myös Kaunotar ja hirviö sai oman DVD Platinum Edition -julkaisunsa, jota kutsuttiin nimellä Special Extended Edition. Julkaisu sisälsi animaatiouudistusten ja äänen editoinnin lisäksi myös uuden laulun, linnan asukkaiden "Human Again" -kappaleen.

Vasen: alkuperäinen teatteriversio, oikea: Special Extended Edition -versio

Tässäpä heti alkuun mielenkiintoinen esimerkki! Vasemmalla puolella on alkuperäinen teatteriversio ja oikealla uudempi muunneltu DVD:n julkaisu. Kohtaus on Something There -laulun lopusta, jossa laulamaan pääsevät Könni, rouva Pannu ja kumppanit.

Niin kuin näkyy, ylimmät ja alimmat kuvat ovat identtisiä toistensa kanssa, mutta keskimmäiset eroavat taustaltaan. Alkuperäisen version ongelma piileekin nimenomaan taustassa ja hahmojen asettelussa. Keskimmäisessä kuvakulmassa kamera hyppää hahmojen toiselle puolelle (sinne missä Hirviö ja Bellekin ovat), millä logiikalla hahmojen myös pitäisi olla toisin päin kuin ensimmäisessä kuvaparissa. Toinen ongelma syntyy taustasta, joka ei vastaa laikaan alimmassa kuvassa nähtävää käytävänäkymää.

Uusi julkaisu ratkaisi pulman laatimalla uuden taustan rouva Pannulle, Kipolle ja Könnille sekä kääntämällä animaation peilikuvaksi. Minusta tuo oli ihan fiksu huomio ja uusi korjailu on tehty asiallisesti vanhaa animaatiota hävittämättä!

Lisätty musiikkinumero Human Again on käytännössä linnan lumottujen esineiden huumorinsävytteinen laulu, jonka aikana hahmot puunaavat linnan putipuhtaaksi (löytyy Youtubesta jos et ole vielä nähnyt!). Tästä syystä kaikki musiikkinumeron jälkeiset kohtaukset, joissa näkyy riekaleisia kankaita ja rikkinäisiä tavaroita, oli kirjaimellisesti korjattava.

Myöhemmin, kun Belle pyytää lupaa lähteä auttamaan isäänsä ja Hirviö päästää hänet menemään, korjailua ei enää tarvita. Uuteen julkaisuun nimittäin lisättiin ääniä rikkoutuvasta lasista ja huonekalujen kaatelusta, joita Hirviö itse aiheuttaa tunnekuohuissaan. Näinollen paikat ovat taas hajalla, ja animaatio voitiin jättää ko. kohtauksen jälkeen alkuperäiseksi.

Tämä kuvasarja jatkaa samaa teemaa edellisen siivotun linnan kanssa, mutta tämä oli mielestäni hauska nostaa esiin! Ensimmäisessä kuvassa Lumière seisoo hajotetun tuolin päällä, kun taas uudessa versiossa Lumièren alustana on samettinen jalkatuki. Korkeamman tuolin "korjaaminen" olisi luonut taustaan nähden oudon perspektiivin ja taustaa olisi todennäköisesti jouduttu jatkamaan ylöspäin. Lyhyempi penkki ratkaisee hauskasti asian!

Kuitenkin minusta nämä korjailut ovat ehkä hieman turhia ja vievät linnan jännittävää tunnelmaa pois. Taustat ovat uudessa versiossa tylsempiä ja vailla yksityiskohtia. Ei Human Again -laulun aikana olisi tarvinnut ihan koko linnaa siivota, ainoastaan tanssisali ja piha!

Tässäkin vertailussa voi nähdä, kuinka huonossa kunnossa ollutta linnan lattiaa on korjailtu uuteen versioon.

Tässä kohtauksessa Könni sai kokonaan uuden animaation. Kohtaus on siitä hetkestä, kun Hirviö kertoo Könnille päästäneensä Bellen lähtemään, ja Könni sopertaa: "Yes...but-but-but...but why?" (mitä Könni sanoo suomeksi?)  Kaunottaren ja hirviön ohjaaja ei ollut tyytyväinen alkuperäiseen animaatioon, joten se vaihdettiin kokonaan uuteen.

Minusta tämäkin muutos oli vähän turha, koska alkuperäinen oli hauska, vaikka se vähän hassulta noissa screenshoteissa näyttääkin! Uusi versio on kuitenkin ihan passeli ja sopii hahmolle. Silti, missä Könnin varjo ja Hirviön pörröinen häntä??

Leijonakuningas, 1994

Vuoden 1994 Disney-klassikko Leijonakuningas nähtiin Yhdysvaltojen teattereissa 15. kesäkuuta. Klassikko uudelleenjulkaistiin DVD:lle ja VHS:lle vuonna 2003 nimityksellä The Lion King: Platinum Edition. Tämäkin versio sisälsi jotain uutta; Zazun laulun "The Morning Report". Vuonna 2011 Leijonakuningas sai restauroinnin 3D-versioksi sekä oman Diamond Edition -julkaisunsa.

Ylhäällä näkyvät vanhat krokotiilit nähtiin myös Suomen ensimmäisellä Leijonakuninkaan VHS-julkaisulla.

Tämä kohtaus on Leijonakuninkaan muutoksista varmaankin huomattavin! Legendaarisen I Just Can't Wait to be King -laulun aikana näkyvät värikkäät eläimet saivat pysyä ennallaan, mutta krokotiilit kokivat muutoksen.

Leijonakuninkaan ohjaaja Roger Allers kertoi käyttäneensä mahdollisuuden muuttaa krokotiileja hyväksi, koska hän oli ollut tyytymätön alkuperäisten krokotiilien designiin. Allers kertoi myös, että studiolla oli ennen elokuvan valmistumista ollut kiire saada kohtauksia valmiiksi, minkä vuoksi krokotiilien malleina oli käytetty yksinkertaisia tarinankerrontakuvia.

Uudet krokotiilit ovat kyllä kaikin puolin nätimpiä ja miellyttävät silmääni enemmän. Toisaalta vanhoissa krokoissa on myös jotain todella sympaattista, niiden anatomiakin on ihan miten sattuu ja ne on aseteltu sinne tänne!

Platinum Edition -versioon korjattiin myös kohtaus, jossa Scar tuijottaa elefanttien hautausmaa -kohtauksen jälkeen vihaisesti alas kalliolta. Alkuperäisen version ongelma on Scarin varjo, joka ei täsmää hahmon asennon kanssa. Samalla kohtaukseen lisättiin myös uutta animaatiota, jossa Scar kääntää päänsä. Erikoisesti myös värit ovat vaihtuneet!

Can You Feel the Love Tonight -kohtauksen vesiputous uudistettiin vastaamaan paremmin aidon näköistä vettä. Leijonakuninkaan tuottaja Don Hahn kertoi syyksi studion rahapulan ja ajanhukan elokuvan valmistusvuosina.

Uuteen versioon on paranneltu myös kasvien yksityiskohtia erottumaan paremmin. Alkuperäisen version sumuisuus ja taustan vaaleanpunainen hehku ovat silti lähellä sydäntäni, mutta pidän kyllä molemmista kovasti!

Lopuksi vielä Leijonakuninkaan Diamond Edition -versiolle tehty muutos! Mufasan haamu -kohtauksen lopussa Simba juoksee kohti kaikkoavia pilviä, joissa hänen isänsä oli vielä hetki sitten näkynyt. Kuitenkaan uudessa 2011 -versiossa häviäviä pilviä ei ole. En ole onnistunut löytämään virallista syytä pilvien poistamiselle, mutta monenlaista spekulaatiota on kyllä näkynyt. Syiksi arvellaan esimerkiksi sitä, että pilvien restauroimisessa oli ongelmia tai sitä, että uusi versio haluaa korostaa Simban vain kuvittelevan isänsä haamun taivaalla.

Oli pilvien poistaminen sitten vahinko tai tarkoituksellinen veto, on se minusta harmillista. Ilman pilviä tausta näyttää köyhältä, ja vaikka Simba vain kuvittelisikin koko jutun, olisi taivaalla hyvä silti olla joitakin hattaroita. Kerrassaan outo tapaus!

Huh, tulipas pitkä kirjoitus! Vastaavia tekstejä olisi mukava laatia enemmänkin, mutta muiden klassikoiden muutoksista on vaikeampi saada tietoa. Jos mahdollisuus tulee, niin tartun ehdottomasti tilaisuuteen!

----------------------------------------

Kuvien lähteet:

Alkuperäinen versio Can You Feel the Love Tonight -vesiputouksesta: http://s-tlk.org/gallery.php?id=6&lang=en&name=tlkscreenshots&page=4

Scarin erilaiset varjot: http://lionking.wikia.com

Lumièren tuolit: http://spanengrish.blogspot.fi/

Muut Kaunotar ja hirviö -kuvat: http://www.movie-censorship.com

Loput kuvista ovat itse ottamiani kuvankaappauksia. :)

----------------------------------------

Mitä mieltä olet vanhempien klassikoiden muuntelusta? Onko virheiden korjaaminen ok vai pitäisikö elokuvat jättää sellaisiksi kuin ne on alun perin valmistettu?

Maaliskuun keväinen Disney Store -tilaus

Mikäpä olisikaan parempi aloitus kevääseen kuin pieni paketti suoraan Disney Storesta?! Laitoin tosiaan tilauksen tulemaan vielä maaliskuun puolella, joka saapuikin tässä huhtikuun alussa aurinkoisia päiviä juhlistamaan. Koska Beauty and the Beast -hype on edelleen vahvoilla, tulee tämäkin paketti varmuudella sisältämään jotain sen suuntaista. ;)

Voin kyllä jo tässä vaiheessa myöntää, että mukit ja pehmolelut vetävät selkeästi minua puoleensa — hienointa varmaankin olisi omistaa jokaisesta klassikosta joko pehmo tai jokin kuppi! Tsum Tsumeista puhumattakaan, voi kun olisikin varaa ostaa jokainen ilmestyvä setti...

Tässäpä tämänkertaiset varsinaiset pehmolelut: Aladdinin veikeä eläinystävä Abu ja Vaianan mukana roikkuva hölmö kukko nimeltä Hei Hei.

Abu-pehmo oli tämän tilauksen heräteostos, sillä äkkäsin sen samalla kun lisäilin muita tuotteita ostoskoriin. Olin kyllä jo ollut tietoinen pehmon ilmestymisestä kauppoihin Instagramin perusteella, mutta en ollut tullut ajatelleeksi, että se tulisi verkkokauppoihinkin noin pian! Minusta on aina ihanaa, kun näitä vanhoja klassikkohahmoja muistetaan uusilla oheistuotteilla.

Abu on todella suloinen hattuineen ja hienoine Aladdin-lappuineen. Hauskaa pehmossa on myös se, että sen tassuissa on velcro-tarraa, joten sen saa roikkumaan lähes mihin vaan!

Hei Hei -pehmolelu on taas aivan upea ja ihanan pehmeä! En voinut olla hankkimatta seuralaista Pua-pehmolleni, ja nämä kaverukset sopivatkin loistavasti yhteen. Hei Hei on kauniin värikäs, mikä saa sen erottumaan helposti muista pehmoleluista. Hahmon mulkosilmät ovat toteutettu vallan mainiosti ja antavat oikean kuvan hullusta kukosta!

Olin todella iloinen, kun huomasin, että tämä setti on jälleen saatavilla Disney Storen verkkokaupassa! Tällä kertaa tosin alkuperäisestä Tsum Tsum -setistä jätettiin pois Bellen isä Maurice, ja se korvattiin Gastonin luottoapulaisella Töpöllä. Tämä lisäys oli mielestäni mainio, sillä Töpöstä tuli uuden live action -leffan myötä yksi suosikeistani. <3

Hahmot ovat tässä setissä todella onnistuneita ja hienon yksityiskohtaisia. Esimerkiksi Philippe-hevosessa on käytetty erilaisia materiaaleja hyvällä menestyksellä, ja suurin osa tsumeista on yhtä pehmeitä kuin niiden kuuluukin. Tähän sarjaan kuuluvat myös Gaston ja rouva Pannu, mutta jouduin valitettavasti jättämään ne pois budjettini takia. Suosikkejani setistä ovat Töppö sekä Könni, Könnillä on vatsassaan jopa hahmolle kuuluva kellon heiluri!

Sitten mukiosastolle: ensimmäinen Classic-sarjan mukini, jonka kyljessä komeilee Veijarikissa! Samanlaisesta nimestään huolimatta tämä muki ei siis ole samaa sarjaa hetki sitten esittelemieni Classics-mukien kanssa. Mutta yllätyin todella miten upea ja suuri tämä muki on! Tämän sarjan idea on siis näyttää tietystä hahmosta värillinen kuva mukin etupuolella, jota sitten ympäröivät samasta hahmosta piirretyt lyijykynäluonnokset. Näitä mukeja on julkaistu jo ainakin suunnilleen kolmen vuoden ajan, ja nyt kyllä harmittaa, etten ole hankkinut sarjan muita hahmoja! Veijarikissa oli ehdoton suosikkini uusista Classic-mukeista.

Ja sitten viimeinen, tämän tilauksen kohokohta...

KIPPO!! Voi että, miten yllätyinkään, kun Brittien Disney Storekin sai näitä upeita mukeja varastoonsa! Kippo näyttää juuri siltä kun hahmon pitääkin, ja mukista löytyy myös hahmolle tärkeä (maalattu) särö, onhan Kipon englanninkielinen nimi tietenkin Chip. Tämä oheistuote on vaan aivan täydellinen — samassa paketissa saa sekä käyttöesineen että hahmon, joka on kuin suoraan hypännyt elokuvasta oikeaan elämään.

En malta odottaa, että saan asetella Kipon Könnin ja Lumièren viereen!

The Art of The Lion King -taidekirja

Minulta löytyy kirjahyllystäni muutamia Disneyn taidekirjoja, joista tänään esittelen opuksen nimeltä The Art of The Lion King. Kirjan kirjoittaja Christopher Finch omaa kokemusta myös muista Disney-aiheisten taidekirjojen kirjoittamisesta, joista The Art of The Lion King on omanlaisensa kaunis esimerkki.

Tästä kirjasta muuten ei taida olla suomenkielistä esittelyä laisinkaan, joten onkin korkea aika kurkistaa tämän vaikuttavan järkäleen kansien väliin!

The Art of The Lion King -kirjasta on olemassa jätti- ja miniversio. Niin kuin vihjeistäni voi ehkä päätellä, oma kappaleeni on juurikin se suuri ja painava yksilö. Pieni versio on varmasti yhtä passeli, mutta suurilla sivuilla taidekuvat pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.

Teos koostuu yhteensä viidestä osasta; James Earl Jonesin esipuheesta, luvuista 1, 2 ja 3 sekä kirjan lopettavasta jälkikirjoituksesta. Kirjassa edetään elokuvan mukaisesti kronologisessa järjestyksessä kolmen luvun mukana ja samalla syvennytään nimenomaan Leijonakuninkaan taiteeseen, mutta jälkipuheessa lukija saa kuulla enemmän yksityiskohtia myös elokuvan tekoprosessista kokonaisuudessaan.

Nämä animaatiopiirrokset ovat kyllä suosikkejani! Niiden vierellä on mielenkiintoista nähdä kohtausta vastaavat storyboard-kuvat ja bongailla eroavaisuuksia valmiiseen elokuvaan verrattuna.

James Earl Jonesin (Mufasan ääninäyttelijä) esipuhe on myös mukavaa luettavaa. Näyttelijä kertoo kokemuksistaan Leijonakuninkaan vaikutusvaltaisen leijona Mufasan äänenä toimimisesta, sekä prosessista, jonka avulla animaattorit luovat näyttelijöiden äänien päälle piirroshahmot käyttäen ääninäyttelijöiden ulkonäköä apunaan. On mahtavaa, että kirjaan saatiin mukaan ainakin yksi ääni hahmojen takaa jakamaan ajatuksiaan!

Tässä myös kerrassaan ihana luonnoskuva! Samalla sivulla näkyy myös hyvin, kuinka elokuvien laulujen sanat on kirjattu sivuille aina siihen kohtaan, missä ne ovat myös elokuvassa. Mielestäni mainio lisä taiteen joukkoon!

On Simba kuninkaamme tosiaan!

Kirjassa kerrotaan Leijonakuninkaan tarina nätillä kaunokirjoituksella. Lähes jokaisen kuvan ja luonnoksen alta löytyy myös tiedot piirrosten tekijöistä - mikä on loistava juttu - sillä ainakin minä olen kaikesta kiinnostunut. Varsinkin animaattoreista.

Täytyy sanoa, että The Art of The Lion King on lähes täydellinen sekoitus luonnoksia, storyboard-kuvia, animaatiopiirustuksia sekä valmiita kuvia elokuvasta. Sivua kääntäessään saa aina jännittää, että mitähän seuraavalta aukeamalta mahtaakaan löytyä.

Näissä storyboardeissa nähdään Leijonakuninkaan loppu hieman erilaisena kuin mihin olemme tottuneet. Juuri tällaiset yksityiskohdat kuuluvat kirjan mielenkiintoisimpaan antiin!

Tämä taidekirja on ehdottomasti yksi upeimpia - ellei sitten upein - Disney-kirjani ainakin Pocahontaksen vastaavan teoksen rinnalla. Disney saisi ehdottomasti julkaista lisääkin tämäntyylisiä taidekirjoja, varsinkin niiden näyttävän koon takia. Pidän kyllä onneksi myös taidekirjoista, joita nykyään julkaistaan uusille klassikoille ja Pixar-leffoille.

Jos joku on harkinnut tämän teoksen hankkimista, voin antaa kannustukseksi lämpimät suosittelut! Vaikka kirja liikkuukin korkeissa hinnoissa, lohdutukseksi sanon, että itsekin löysin tämän yksilön muutama vuosi sitten suht halvalla Amazonista. :) Eli toivoa on, kun vain jaksaa kytätä!